Gabriel
Metal Blade
2 Hallelujaa, Believer
on tehnyt paluun. Ikävää vain on, että ilosanoman levitykseen Gabriel ei
juurikaan anna aihetta, sillä sen verran tylsää jurnutusta se tarjoaa
verrattuna omalaatuiseen edeltäjäänsä Dimensions-albumiin (1993).
Yhtyeen tekninen thrash nykii edelleen tutuilla tavoilla ja kolkoilla
soundeilla, mutta useistakin hyvistä ideoista huolimatta yhtään
kokonaista mieleenpainuvaa kappaletta ei levyltä löydy. Kun kokonaisuus
venyy vielä tunnin mittaiseksi useamman musiikin kanssakin hassuttelevan
päätösraidan voimalla, on lopputulos työlästä ja tympeää kuunneltavaa.
American Soldier
Rhino
3,5 Jos kolmen vuoden takainen Operation: Mindcrime II oli QR:n keskinkertainen ja odotetun kaltaisen pettymyksen tuottanut yritys palata musiikillisesti ja teemallisesti kahdenkymmenen vuoden takaiseen kultakauteen, on American Soldier vastaavasti 2000-luvun Empire. Ei tosin yhtä loistava, mutta silti joka suhteessa paremmin onnistunut teos kuin edellä mainittu jatkotarina.
Queensrÿchen uusin tuotos on silti ärsyttävällä tavalla ristiriitainen albumi, jonka hyvistä sävellyksellisistä lähtökohdista huolimatta tuntuu silti varautuneelta ja aavistuksen verran turhan aikuismaiseksi puleeratulta. Geoff Tate on yhä edelleen tulkitsijana hyvässä vedossa ja tyylikkäissä kappaleissa on tunnetiloja mitä tulkita, mutta kokonaisuutena levy vaikuttaa yhden ja saman teeman eri variaatioilta. Yksilöinä mikä tahansa levyn kappaleista kuulostaa hienolta, mutta jonoon laitettuina huomattavasti keskinkertaisimmilta.
American Soldier henkii läpeensä miellyttävän rauhallista ja rentoa tunnelmaa, mutta samalla toivoisi että henkensä likoon maansa eteen laittavista henkilöistä kertovassa konseptissa olisi muunkinlaista musiikillista tarjottavaa. Levyn loputtua vallitsee ansaittu tulitauko ja välirauha, sillä menneisyyden urotekojen varjossa lopullinen voitto jää tälläkin kertaa saavuttamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti