sunnuntai 1. toukokuuta 2005

ZUUL FX – RISTIN VARJOSSA

Debyyttilevytyksiä voi harvemmin kuvata sanalla mullistava, mutta sanapari ”yllättävän hyvä” sopii jo huomattavasti useampaan ensituotokseen. Näin myös ranskalaisen koneita ja koskettimia metalliinsa yhdistelevän Zuul FX:n By the Cross kohdalla.

Zuul FX:n perustaja ja vokalisti Steeve aka Zuul on aikaisemmin kurittanut äänijänteitään teknisen death/thrash metallin parissa operoivan No Returnin kahdella levyllä ennen kuin sai pestistä tarpeekseen.

– No Returnissa minulla ei ollut minkäänlaista päätäntävaltaa mihinkään, vaikka monet luulevatkin minun olleen bändin johtaja. Syyt eroamiseeni liittyvät puhtaasti motivaatioon ja sen kadottamiseen. Bändi halusi kierrellä harvakseltaan, kun minä taas tykkään heilua lavalla kaiken aikaa. Minulla ei myöskään ollut yhtään sanavaltaa moneen bändin tulevaisuuden kannalta tärkeään asiaan. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin, että nyt on oikea hetki siirtyä eteenpäin tekemään jotain uutta ja perustin Zuul FX:n. Ajatus tästä bändistä oli muhinut jo jonkin aikaa ja tiesin tarkalleen miltä sen pitäisi kuulostaa ja minkälainen ilmapiiri musiikista pitäisi välittyä. Nyt olen todella tyytyväinen, koska minulla on vierelläni ahkerat ja loistavat muusikot, jotka myös kuulostavat hyvältä livenä, Zuul hehkuttaa.

– No Returnilla on oma tyylinsä ja kunnioituksesta faneja kohtaan en halunnut alkaa muuttamaan sitä millään tavalla. Oli aika ilmeistä, ettei minulla ollut mahdollisuutta ilmaista itseäni 100% No Returnissa, kun nyt taas voin seikkailla kokonaan uusilla musiikin alueilla.

Zuulilla on tarkka näkemys niin musiikista sekä mihin hän sillä pyrkii.

– Jokaisella biisilläni on oma teemansa, mutta tästä huolimatta albumikokonaisuus pysyy koherenttina. Musiikin harmonisella tasolla halusin matalalle viritettyjen kitaroiden täyttävän laajan alan tappavilla, mutta sisältörikkailla riffeillä. Rumpujen pitää takoa millimetrin tarkasti, mutta niiden ei pidä olla teknisesti rajoittuneita mihinkään tiettyyn musiikkityyliin. Äänenkäyttöni on myös paljon laaja-alaisempaa kuin No Returnissa ja koenkin sen instrumenttina, jota voin säädellä sen mukaan haluanko laulaa vai murista.

Murina ja ärinä Zuulilta irtoaakin mallikkaasti, mutta ei puhtaissa lauluissakaan mitään vikaa ole. Hieman yllättäen herra kertookin laulaneensa aiemmin hieman erilaista musiikkia kuin mitä nykyisin.

– Tämä saattaa kuulosta sinusta ehkä hieman huvittavalta, mutta aloitin urani laulamalla useissa bändeissä mm. Skid Rown, Van Halenin ja Queenin kovereita. Kaikkein hankalintahan on löytää oikea äänilaji, joka sopii laulutyyliisi parhaiten. Ei myöskään ole aivan helppoa siirtyä huutamisesta laulamiseen, koska se on äänijänteille aika äkkinäinen muutos ja on helppo pilata äänensä, jos ei hallitse oikeaa tekniikkaa.

Zuul FX:n musiikki on siis kaikkea tätä, mutta mistä sinä ja sitä kautta bändi on alun perin oikein saanut nimensä?

– Zuul on ollut ystävieni käyttämä lempinimeni aina siitä saakka, kun ryhdyin tekemään musiikkia. Se on väännös Zulusta, joka tarkoittaa muinaista afrikkalaista soturia. Normandiassa sijaitsevassa kotikaupungissani kyläläiset eivät vain erottaneet pitkätukkahevaria afrikkalaisesta.

– Värvättyäni muusikot bändiini ehdotin heille tätä nimeä ja he pitivät siitä. Inhoan nimiä, jotka kuulostavat liian tavallisilta, pidän enemmän asioista jotka eivät ole minkään standardin mukaisia. Minusta Zuul FX on aika epätavallinen nimi metallissa ja koska minusta metalli itsessään on epätavallista, täytyy sen myös pysyä sellaisena. Eihän tuo nimi kaikkia tietenkään miellytä ja eräässä brittiläisessä radiohaastattelussa meiltä kysyttiinkin syytä näin typerän nimen valintaan. Tähän basistimme tokaisi, että onhan teilläkin The Beatles ja Rolling Stones, jonka jälkeen toimittaja meni hiljaiseksi ja jatkoi suoraan seuraavaan kysymykseen, Zuul muistelee huvittuneena.

Zuul-filosofiaa

Sanoitusten ja musiikin analysointi on tuttua puuhaa muusikoille, sillä näitä asioitahan heiltä yleisesti kysellään. Zuulilta tuleekin varsin kattava selonteko debyytin sanoituksellisista teemoista.

By the Cross ilmentää useita erilaisia inhimillisiä näkökohtia ja tunnetiloja kuten epäoikeudenmukaisuus, viha, raivo, kosto, kärsimys sekä jokaisesta ihmisestä syvältä löytyvää melankoliaa ja surua. Halusin käsitellä noita tunteita niin musiikissa kuin sanoituksissa ja puhua jokapäiväisistä kokemuksistamme yhteiskunnassa, joka perustuu juutalaiskristillisiin sääntöihin ja niiden ympärillä pyöriviin asioihin.

– Puhun näistä asioista, koska tulen itsekin em. kaltaisesta ympäristöstä ja halusin kuvata tätä asiaa myös levyn kannessa. Siinä kaltereista kiinni pitävät kädet ovat symboli kontrolloinnille, jota yhteiskunta harrastaa. Taustalla oleva Kristus kuvastaa häviämätöntä alati läsnä olevia häpeätahroja. Oletpa sitten ateisti tai mitä tahansa uskontoa tunnustava henkilö, kannen esittämä aihepiiri käsittää silti koko maailmankuvan.

– Levy itsessään ei kerro uskonnoista, vaan siitä kuinka me elämme uskonnon dominoivassa läntisessä maailmassa. Ns. vääräuskoisia kuten sinua tai minua sattuu sisimmässä, koska joudumme elämään yhteiskunnan ehdoilla aivan kuten kuka tahansa ilman todellista mahdollisuutta rikkoa asetettuja rajoja. Jos meidän kaltaisilla ihmisillä olisi voimaa etsiä asioita mihin todella uskomme, epäilisin että olisimme ällikällä löytyjä ja peloissamme aukenevista mahdollisuuksista. Hyvin pian kuitenkin huomaisimme, että toimemme estettäisiin jos haluaisimme poiketa odotetuista toimintamalleista, Zuul filosofoi.

Jos sanoitusten kompleksiset teemat yllättävät, tulee monille ainakin musiikista heti mieleen Fear Factory. Zuul on kuullut tämän vertauksen ennenkin.

– Sanoisin ennemminkin, että musiikkimme kumpuaa 90-luvun metalliskenestä aina Sepulturasta, Soulflyn, Fear Factoryn kautta Bay Area thrashiin, death metalliin, hardcoreen ja oikeastaan kaikkiin olemassa oleviin metallityyleihin. Olemme uusi bändi, mutta menneisyytemme ja vaikutteemme ovat tuoneet meidät siihen miltä me nyt kuulostamme. Kaikki bändit ovat saaneet vaikutteita jostain, mutta me eroamme monista siinä, että meidän musiikkimme groovaa eikä se ole mekaanista.

– Joidenkin ihmisten mielestä kuulostan Max Cavaleralta ja toisten mielestä taas Burton C. Belliltä, mutta en minä ole leimannut bändiämme miksikään, vaan media on ja tämä on kaksi aivan eri asiaa. Onhan meitä verrattu myös bändeihin, josta en ole ikinä kuullutkaan. Emme ole imarreltuja Fear Factory–vertauksista, mutta ovathan he kieltämättä yksi suurista vaikuttajistamme, Zuul tunnustaa.

Zuul FX maustaa musiikkiaan säästeliäästi hyvällä maulla taustaväriä tuovilla koskettimilla.

– Käytämme koskettimia ja sampleja taustalla tarkoituksellisen vähäisissä määrin luomaan tunnelmaa metallin ollessa kumminkin se pääasia. Emme kuitenkaan aseta itsellemme mitään rajoituksia musiikillisessa mielessä kunhan vain lopputulos osoittautuu toimivaksi. Jos päätämme käyttää vaikka enemmän sampleja jossain kappaleessa, teemme sen siksi, että se kuulostaa hyvältä. Mainitsemasi Behind the Light ja Cabal ovat kappaleita, joissa piano on tärkeässä roolissa ja se onkin tavallaan meidän tavaramerkkimme, koska voit kuulla sitä jokaisessa biisissämme.

Cabalista puheen ollen kappaleesta on juuri valmistunut varsin mielenkiintoinen video, joka on ladattavissa levy-yhtiönne Equilibre Musicin kotisivuilta.

– Ko. kappale on syntynyt Clive Barkerin samannimisen kirjan ja siitä tehdyn elokuvan inspiroimana. Novelli on tavattoman kiehtova kertomus yön kansasta, joka asuu Midian-nimisen hautuumaan alapuolella. Videolla ja elokuvalla ei kyllä ole paljoakaan mitään yhteistä, koska jouduimme pätkimään videotamme napattuamme leffasta sensuroituja kohtauksia mm. pätkän, jossa leffassa esiintyvän kaveri menettää heppinsä.

Jos tämä kuvaus ei vielä saa lukijoita kiinnostumaan videosta, niin mainittakoon että sen pääosassa sulojaan näyttelee aikuisviihteen parissa työskentelevä Angela Tiger.

– Olen tuntenut Angelan hyvin jo useamman vuoden ajan, voisiko sanoa että jopa perinpohjaisesti, Zuul vihjaa. Alun perin hän on kotoisin Texasista, mutta hän on asunut Ranskassa jo kolmentoista vuoden ajan. Tapasin hänet ensimmäisen kerran kun hän vielä esiintyi bändissä, joka on lämmitellyt mm. Nine Inch Nailia Jenkkilässä. Tuon jälkeen hän siirtyi porno-bisnekseen ja nykyisin hän kirjoittaa käsikirjoituksia ranskalaisen poikaystävä-ohjaajansa kanssa. Valitsimme hänet videoomme kyllä puhtaasti hänen näyttelijäkykyjensä ansiosta, koska hän on oikea näyttelijätär, joka osaa mukautua tilanteeseen kuin tilanteeseen. On kyllä aivan totta, että kuka tahansa näyttelijätär ei varmasti olisi suostunut esiintymään videossamme. Sääli vain, että se sensuroitiin koska se on myös oikeasti pelottava video.

Julkaistu Inferno #27/2005

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti