Koska olette aloittaneet soittamisen ja osaatteko soittaa rumpujen lisäksi mitään muuta instrumenttia?
Jaska: - Aloittelin rumpujen soiton 12-vuotiaana, jolloin soitin
käyrätorvea jo neljättä vuotta musiikkiopistossa. Pianoa olen itse
opiskellut 5-vuotiaasta asti, joten harrastajana osaan jonkin verran
sitä soittaa.
Kai: - Ekan rumpusettini sain n. 6–vuotiaana, mutta ekan rummun sain
kyllä jo aikaisemmin. Rumpujen lisäksi soitan myös perkussioita, jonkin
verran pianoa ja marimbaa. Kitaraakin tulee joskus tapailtua, mutta se
on tosi vähäistä.
Mikä oli suurin motivaatio tai syy soittamisen aloittamiseen ja ketkä olivat/ovat suurimmat esikuvanne?
J:- Innostukseni torven soittoon alkoi hiipua noihin aikoihin ja rummut
ja rytmi tuntuivat vain jotenkin hyvältä ja "coolilta". Suurimmat
vaikuttajat olivat tuolloin mm. Guns ’n’ Roses ja Metallica, hieman
myöhemmin tulivat mm. Florida death metal jne.
K: - Suurin syy soittamisen aloittamiseen on varmasti tullut ihan
luonnollisesti, koska jo ihan pienenä kolistelin äidin kattiloita ja
pannuja. Motivaatio tuli sitten kuunnellessa Iron Maidenia, Kissiä,
Acceptia ja muita 80 luvun hevibändejä. Soitin levyjen mukana aika
ahkerasti ja muutenkin tuli opeteltua kaikenlaista ihan korvakuulolta.
Aikaisemmat vaikuttajat olivat Nicko McBrain ja Peter Criss ehkä
suurimpina. Nykyisiä esikuvia on törkeästi, mutta muutamia nimiä
mainitakseni: Dave Weckl, Mike Mangini, Morgan Ågren, Sean Reinert, Gene
Hoglan, Dave Culross, Virgil Donati ja Buddy Rich.
Minkälainen soittohistoria teillä on takananne?
J: - Tietysti koulussa etenkin yläasteella ja lukiossa koulun pakollinen
musiikkitoiminta. Sen jälkeen erilaiset bändit ihan laidasta laitaan.
Tärkein kuitenkin on Aleksin kanssa kuudennella luokalla perustettu
vieläkin toimiva heavypumppu, tosin luonnollisesti hieman eri muodossa
kuin tänä päivänä.
K: - Yläasteella tuli aloitettua bänditouhut ja sen jälkeen tuli
soitettua kaikenlaisissa bändeissä mm. Cartilage, Vomiturition,
Misantropia, Wings, Agressor, Enochian Crescent jne. Tämänhetkisiä
kokoonpanoja on mm. Rotten Sound, Wintersun, Max on the Rox sekä liuta
kaikenlaisia jazz kokoonpanoja dixielandistä fuusiojazziin. Teen myös
jonkun verran tuurauskeikkoja eli häitä, tanssimusaa jne. Opetan myös
rumpuja/lyömäsoittimia yksityisesti sekä Vaasan Kuula-opiston avoimella
osastolla.
Mikä tekee hyvän rumpalin ja mikä on rumpalin tärkein ominaisuus?
J: - Muiden kuunteleminen on erittäin tärkeää, vaikka liiallinen
provosoituminen voikin olla vaarallista. Rummuthan ovat eräänlainen
bändin koossapitävä voima, selkäranka, jonka ryhti (tarkkuus ja tyyli)
tietysti vaikuttaa koko bändiin.
K: - Hyvällä rumpalilla on vahva rytmiikka, tempokäsitys, dynamiikka,
luova hulluus sekä kyky tuoda oma leimansa musiikkiin tyylilajista
riippumatta. Rumpalin tärkein ominaisuus on taas heittää pelastusliivit
kehiin kun lautta uppoaa mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.
Kuinka usein ja millä tavalla treenaatte?
J: - Pyrin treenaamaan päivittäin jonkin verran sekä tekniikkaa, että
esim. tulevia keikkoja varten etenkin omaa suoritusta ja sen
heikkouksia. Uusia asioita treenatessani analysoin kaiken mahdollisen
perusteellisesti. Liike lähtee rytmin hahmottamisesta. Keikkoja ja
etenkin studiota varten treenaus lisääntyy ja muuttuu luonnollisesti
paljon. Ilmarummutan kuulemma usein myös unissani.
K: - Yritän harjoitella joka päivä n. 2-3 tuntia, jolloin käyn läpi
tiettyjä rutiineja tarkoituksena parantaa minussa ilmeneviä puutteita.
Harjoittelen myös jonkin verran levyjen mukana sekä käytän peiliä
fyysisen olemuksen apuvälineenä. Äänitän myös omaa soittoani sekä pidän
päiväkirjaa seuratakseni omaa kehitystä.
Onko teillä takana minkäänlaisia teoriaopintoja musiikista ja
osaatteko lukea (rumpu)nuotteja? Suositteletteko teorian opiskelua
itseopiskelun sijaan/rinnalla?
J: - Olin musiikkilinjalla koko kouluaikani, joten teoriaopintoja on
kertynyt pakostakin jonkin verran. Ymmärrän kyllä rumpunuotteja, mutta
olen niiden kanssa hidas. Kuunteleminen ja tekeminen ovat mielestäni
teorian rinnalla aivan yhtä tärkeitä, ellei tärkeämpiäkin, ja niiden
kautta perusteoriakin aukeaa ennemmin tai myöhemmin. Aika-arvojen
tunteminen rumpujensoitossa helpottaa kyllä asioiden hahmottamista,
joten tämän takia suosittelen teorian perusteita kaikille.
K: - Opiskelin 90-luvun lopulla klassista ja pop-jazz teoriaa
paikallisessa konservatoriossa. Opettelin myös aikoinaan lukemaan
rumpunuotteja joka taas mahdollisti monen keikan klaaraamisen. Kerrankin
menin yhdelle hääkeikalle tuuraamaan ja viikossa piti opetella 60
biisiä. Ilman rumpunuottien kirjoitustaitoa olisin varmasti unohtanut
puolet keikalla, mutta laitoin tärkeimmät kompit ja iskut nuoteiksi ja
keikka hoitui hienosti. Suosittelen teorian ja nuottien opiskelua muun
treenauksen yhteydessä, koska se on oiva apuväline tallentaa omia
komppeja ja fillejä sekä siinä oppii yhden tavan lisää opetella
soittamista.
Minkälaista rumpupatteria käytätte ja onko setissänne jotain "tavallisuudesta" poikkeavaa? Mikä on rumpalin tärkein apuväline?
J: - Omistan melko yksinkertaisen heavysetin ja jos jotain erikoista
pitää mainita, niin molemmilla puolilla on sekä ride että haitsu, joista
oikeanpuolinen haitsu on koko ajan kiinni. Apuvälineistä korkeimmalle
arvostan tervettä ruumista, hyviä korvatulppia ja käteen sopivia
kapuloita.
K: - Mulla on kolme settiä: Yamahan jazzsetti, Sonorin setti sekä
käsintehty Kumun tuplasetti, jota käytän suurimman osan ajastani eri
bändien kanssa. Settiin kuuluu kaksi basaria, kuusi tomia ja virveli.
Tomien määrä on yleensä maksimissaan neljä kerralla. Peltejä löytyy
Sabiania, Zildjiania, Ufipia ja Wuhania. Joskus tulee myös sotkettua
kaikenlaisia perkussioita ja ihme sälää settiin eli kaikki mikä
kuulostaa hyvältä toimii! Käytän myös aika peilikuvamaista ajattelua
setissäni eli molemmilla puolilla on haitsut, komppipellit, crashit,
splashit, chinat jne. Koska olen alun perin vasenkätinen, mutta
soittanut aina kuin oikeakätinen, kyllästyin tavallisen rumpusetin
tuomaan rajoittuneisuuteen ja halusin avata soittoani uudella tavalla.
Nyt voin käyttää sekä oikeaa että vasenta puoltani luovemmin.
Mitä seikkoja kannattaa ottaa huomioon rumpusettiä hankkiessa?
J: - Budjetti ja käyttötarkoitus tulee ensimmäisinä mieleen. Fiilis on
myös tärkeää. Jos kunnianhimoa löytyy ja tavoitteet ovat korkealla, voi
tietenkin vakavasti harkita parempaa ja laadukkaampaa (kalliimpaa):
hyvältä saundaava hieno setti tuo tietenkin motivaatiota ja oma
soittokin kuulostaa mahdollisesti paremmalta.
K: - Rumpusettiä hankkiessa kannattaa tietenkin miettiä, onko kyseessä
eka setti vai onko soittanut jo jonkin aikaa ja haluaa vain uudet
pannut. Tietenkin kaikki riippuu kukkaron syvyydestä ja siitä, kuinka
paljon on valmis erkkejä settiin sijoittamaan. On lukuisia eri
mahdollisuuksia rummun puumateriaalien suhteen ja markkinoilla on paljon
eri peltimerkkejä ja rumpuvalmistajia. Kannattaa toki myös miettiä mikä
on se oma juttu jota tekee. Jos tykkäät esimerkiksi soittaa rock-heavy
osastoa, ei välttämättä ole paras idea ostaa jazz-settiä pienillä
tomeilla ja bassorummulla. Kannattaa jutella musaliikkeiden myyjien ja
rumpaliystävien kanssa, kerätä tietoa eri vaihtoehdoista ja käydä
paikanpäällä testaamassa. Vaikka rummut näyttäisivät katalogeissa kuinka
hienoilta, niin lopputulos ilman kokeilua ei välttämättä sitten
tyydytäkkään.
Mitä neuvoja tai vinkkejä antaisitte aloittelevalle rumpalille?
J: - Tavoitteita olisi hyvä olla ja tekemisen kautta oppii.
Suosikkikappaleiden mukana soittaminen on hyvää treeniä, kuten myös
mielikuvaharjoittelu tai pöytärummutus. Eri musiikkityyleille kannattaa
olla avoin. Suosittelen jonkin musiikillisen instrumentin esimerkiksi
pianon tai kitaran harrastamista rumpujen soiton ohella.
K:- Aloittelevan rumpalin kannattaa heti yrittää saada hyvä opettaja,
joka opettaa perusasiat kerralla kuntoon. Ettei käy niin kuin mulle,
että ensin soittaa 10 vuotta päin helvettiä ja sitten vasta tajuaa että
näinhän ne kapulat pysyy paremmin hanskassa. Itseopiskelu on tietenkin
tärkeää ja avoin mieli uusille asioille sekä myös kokeilun halu. Ostakaa
videoita, käykää keikoilla ja menkää nyppimään rohkeasti
suosikkirumpalianne hihasta ja pyytäkää neuvoja.
Onko tänä vuonna tullut yhtään levyä, joka olisi rumpalin ominaisuudessa saanut leukanne loksahtamaan?
J: - Ei ole tullut. Uutta Rotten Soundia odotellessa.
K:- Diablon Eterniumia tuli kuunneltua aika ahkerasti sen tultua ulos. Heikki pistelee muutaman aika pahan sillä levyllä.
Julkaistu Inferno #21/2004
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti