Näytetään tekstit, joissa on tunniste folk. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste folk. Näytä kaikki tekstit

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Haunted by the Swamps of St.Michel "S/T" EP

1. Prelude to Omega
2. Reflections After Dark
3. Mountain High
4. (Interlude)
5. Come to Sleep

Kokonaiskesto: 20:48






Syntymäkaupungistani Mikkelistä ponnistavan kaksikon ympärilleen kasaama projekti on kolme vuotta kestäneissä talkoissaan saanut urakoitua ja taltioitua ihan fyysiselle formaatille saakka reilu 20 minuuttia musiikkia, jota se itse kutsuu dark acoustic folkiksi. Mistään rempseästä oluensärpimisrämpytyksestä ei kuitenkaan ole kysymys, sillä melankolisten ja tummasävytteisten, joskaan ei synkkien, kappaleiden juuret voi jäljittää jopa 70-luvulle saakka. Porukkaa ei kuitenkaan voi syyttää retroilusta, vaan se onnistuu kuulostamaan täysin ajattomalta.

Vaikka akustiset kappaleet ovat tässäkin tapauksessa varsin yksinkertaisia, on niiden rakenne ja yllättävänkin monipuolinen sisältö kuitenkin erityisen tarkkaan harkittua ja sovitettua. Kauniit melodiat ja näppärät näppäilyt onnistuvat luomaan lähes koskettavan harrasta tunnelmaa ja harvakseltaan käytetyt lisäinstrumentit kuten koskettimet, piano ja sello antavat oikeanlaista lisäväriä vetämättä kuitenkaan liiallista huomiota itseensä. Myös laulajavalinnat Mari Björklundissa ja Maja Normingissa ovat osuneet kohdalleen. Molempien äänissä on miellyttävää kuulautta ja lämpöä ilman minkäänlaista ärsyttävän hempeää keijukaisefektiä.

EP:n ehdoton tähtihetki on huuliharpun oivallisesti värittämä "Mountain High", jossa lauluvastuussa olevan Marin äänessä on voimaa ja korvia hivelevää tummaa sävyä selvästi "Prelude to Omegaa" enemmän. Muutenkin muihin kappaleisiin verrattuna hivenen ronskimmin vedettynä se onnistuu kuulostamaan kummallisen kiehtovalta sekoitukselta folia bluesia. Tämän suuntaista tulkintaa projektilta soisi kuulevansa lisääkin.

HbtSoSM avaus on varsin väkevä ja juuri oikeassa mitassa. Toivon mukaan intoa ja inspiraatiota luoda lisää löytyy jatkossakin, vaikka siihen menisikin toiset kolme vuotta tai enemmän.

Arvosana
0 = Megaton
M = Megatiivinen
MM = MikroMega
MMM = MiniMega
MMMM = Megamainen
MMMMM = Megalomaaninen

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Silent Stream of Godless Elegy "Návaz" (Season of Mist) 19.1.2011

1. Mokoš (Earth Mother) 6:20
2. Zlatohlav (Golden Head) 4:49
3. Skryj hlavu do dlaní (Hide Your Head Into Hands) 7:31
4. Přísahám (Promise) 5:15
5. Slava 4:01
6. Sudice (The Fate) 3:39
7. Dva stíny mám (I Have Two Shadows) 4:18
8. Pramen, co ví (Thinking Spring) 6:46
9. Samodiva (Fay) 5:51

Total playing time: 48:30




http://www.ssoge.com/
http://www.myspace.com/ssoge

Metalliskribentin urani alkupuolella 90-luvun puolivälin jälkeen, aikana jolloin ilmaisten levyjen saaminen oli vielä hienoa, kiikutti posti Tšekeistä peräti kaksikin levyllistä samalta Silent Stream of Godless Elegy -orkesterilta arvioitavaksi muinaiseen nettilehteen: "Iron" (1996) sekä "Behind the Shadows" (1998). Olivatpa vielä oikein puumerkkinsä kanteen raapustaneet pyynnöstäni. Doom metalin diggailuni oli tuolloin saavuttanut jo huippunsa, mutta muistikuvieni mukaan kohtuullisen mallikkasta joskaan ei mitenkään erityisen unohtumatonta tunnelmallista fiilistelyä suurijäsenisen orkesterin levyiltä kuului.

Nyt lähes 13 vuotta myöhemmin tilanne on muuttunut ja vieläpä reilusti parempaan suuntaan. Edelliset pari levyä ovat menneet tyystin ohitse ja aikaakin on kulunut edellisestä minijulkaisusta viisi vuotta ja täyspitkästä peräti seitsemän. Liekö "Návaz" -kiekkoa (suomeksi "amuletti") kypsytetty kaikessa rauhassa ajan kanssa vai ei, mutta erittäin mukavaa kuunneltavaa uusi albumi kumminkin on ja tyylikäs lisä uuden levy-yhtiön Season of Mistin muutenkin pääosin laadukkaaseen julkaisulistaan.

Naisvokalisti Hanka Nogolovan ja miehisestä ääntelystä vastaavan Pavel "Hrnec" Hrncirin korvia miellyttävät äänet sointuvat erittäin hyvin yhteen eikä kyse ole onneksi mistään Kaunotar ja Kulkuri asetelmasta, sillä örinää ei levyllä kuulla. Kaksikko tuo myös oman pienen eksotiikan lisänsä musiikkiin laulamalla omalla äidinkielellään. Levy soljuu eteenpäin rauhallisesti ja sujuvasti, jos nyt ei puhtaasti doom metalin hengessä, niin ainakin sen suuntaisesti ja sieltä ammentavana. Levyllä on myös selkeästi aistittavissa slaavilaisia melodioita ja rytmejä, vaikka mistään varsinaisesta folk metalista ei SSOGE:n yhteydessä voikaan puhua. Kun biisien olennaiseksi osiksi on vielä sävelletty ja sovitettu äärimmäisen tyylikkäästi runsaasti erilaisia akustisia soittimia mm. jousia, huiluja ja dulcimeria, on lopputulos oikein onnistunut, monipuolinen ja ennenkaikkea tasapainoinen kokonaisuus jota on ilo kuunnella kerta toisensa jälkeen.

Kuriositeettina mainittakoon, että kotimaassaan bändi on isompikin nimi kymmenien tuhansien levymyynnillä mitattuna ja vuosituhannen alkupuoliskolla pari paikallista Grammyakin pokanneena artistina. Mikseipä muuallakin tämän uuden taideteoksen myötä.

Osta Levyliigasta, Levykauppa Äxästä, Swamp Musicista, Keltaisesta jäänsärkijästä tai mistä tahansa hyvin varustellusta levykaupasta.

maanantai 3. tammikuuta 2011

Falkenbach "Tiurida" (Napalm) 26.1.2011

digipak CD bonuskappaleella

1. Intro 01:38
2. ...Where His Ravens Fly... 07:25
3. Time Between Dog and Wolf 06:01
4. Tanfana 05:32
5. Runes Shall You Know 05:59
6. In Flames 07:53
7. Sunnavend 05:51
8. Asaland (bonus track) 04:06

Total playing time: 44:25

http://semivivus.proboards.com/


Falkenbachin ainoalla jäsenellä Vratyas Vakyasilla ei ole tainnut olla juurikaan musiikillista annettavaa viimeisen reilun viiden vuoden aikana, sillä edellinen "Heralding - The Fireblade" -albumi ilmestyi jo syksyllä 2005. Vaan hiljaahan sitä pitää olla, jos sanottavaa ei ole. Hiljaisuuden aika on ohi ja levy-yhtiön tiedotetta siteeratakseni "vuosien odotuksen jälkeen Midgardin yllä kajahtaa taas Thorin vasaran Mjöllnirin aiheuttama jyrinä sekä Odinin korppien raakunta mikä voi tarkoittaa vain yhtä asiaa: uuden Falkenbach-albumin julkaisua"

Folk/viikinkimetalli on genre, jota on äärimmäisen vaikea tehdä uskottavasti ja hyvin. Toimivaan lopputulokseen kun ei oikein riitä, että sotketaan naamaa maalilla, poseerataan kuvissa muovimiekkojen kanssa ja varioidaan hiukan Patakakkoksen tunnusmelodiaa kappaleesta kappaleeseen. Falkenbach on kuitenkin "...En Their Medh Riki Fara..." (1996) -debyytistään lähtien pystynyt pitämään rimansa jatkuvasti korkealla ja luomaan tunnelmallista ja tyylikästä folk-vaikutteista viikinkimetallia, joka on kaukana kliseisestä ja karmeaakin karmeammasta tina- ja säkkipilleillä vingutetusta (saksalaisesta) kaljafolkista. Vaikka tämä yhden miehen yhtye ei koskaan ole pyrkinyt luomaan mitään autenttista saati puhtaan akustista folk-musiikkia, ovat nämä elementit ja vaikutteet upotettu tyylikkäästi ja tasapainoisesti rauhallisesti etenevään metalliseen ulosantiin.

"Tiurida" (engl. "Glory") ei yllätä millään tasolla muttei myöskään petä mikäli aikaisemmista levyistä on yhtään pitänyt. Kahdeksan kappaleen muodostama kokonaisuus on vahva eikä joukosta erotukaan yhtään kappaletta yli muiden, mikä tässä tapauksessa on pelkästään hyvä asia. Falkenbach on monessa suhteessa mutta etenkin tunnelmaltaan Bathoryn viikinkilevyjen hengenheimolainen, vaikka yhtä jylhältä se ei kuulostakaan. Eväät underground-piirejä suuremmaksi pikkulegendaksi sillä kuitenkin on olemassa.

Osta Levyliigasta, Levykauppa Äxästä, Swamp Musicista, Keltaisesta jäänsärkijästä tai mistä tahansa hyvin varustellusta levykaupasta.