Meillä jokaisella on kehossamme sokea piste ja musiikin diggailussa niitä monella vasta onkin. Sokea Piste yhtyeen suhteen musiikillinen syvyysnäköni ei näemmä ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ilmeisesti helmikuussa 2013 julkaistavan "Välikäsi" levyn myötä pitää ehdottomasti suorittaa korjausleikkaus asian suhteen. Bändissä näyttäisi muuten olevan paukuttajana sama Jukka kuin Vapaassa Maassa, joka muuten juuri julkaisi marraskuussa blogissani intoilemani "Maailma Pimenee" 10" (tarkempi arvio tulossa tammikuun 2013 lopussa ilmestyvään Inferno #103:een). Ja onpahan loppukolmikkokin tuttu monesta muusta yhtyeestä.
Alle viikko sitten julkaistut kaksi näytekappaletta ovat nimittäin varsin vakuuttavia. Näistä etenkin vahvasti angstinen sekä 80-luvun lohduttommasta post-punkista ammentava "Kylmä asema" on pirun intensiivinen ja vakuuttava kappale, jonka maanisuus tempaa mukaansa heti ensimmäisestä kuuntelukerrasta lähtien.
Eikä ole suoraviivaisempi "Pimeää voimaakaan" ollenkaan huono, sillä reilu kaksiminuuttinen on suoraan kasvoille heitetty ja korviin tungettu vimmainen viisu. Kylmään asemaan verrattuna ote on astetta aggressiivisempi ja kappale ehtii livahtaa ohi ennen kuin ehtii oikein tajuamaan mistä oikein oli kysymys.
Albumin epätyypilliseen kansikuvaan kannattaa muuten kanssa kiinnittää erityistä huomiota. Sehän on nimittäin kuin oikeaa taidetta, jollaista voisi kuvitella näkevänsä jopa taidenäyttelyssä. Kaikessa näennäisen kaoottisuuden sekä anarkismin että byrokraattisen rationalismin luomassa ristiriidassa
se kuvaa musiikkia enemmän kuin hyvin.
Ektron CD-julkaisun hankkiminen houkuttaisi kovasti, sillä kaupan päälle saisi samalla levyllä koko tuotannon eli aiemmin julkaistut Ajatus karkaa 12" sekä Oire 7", mutta onhan vinyyli kuitenkin aina vinyyli (julkaisu yhteistyössä Tuska&Ahdistus ja Karkia Mistikan kanssa) ja em. kaksikkoakin näyttäisi distroista vielä saavan. Voi näitä suuria yleismaailmallisia ongelmia kuten valinnan vaikeuksia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti