Kaikkihan ovat kuulleet kansanomaisesta käsitteestä nimeltään
vitutuskäyrä (v-käyrä) ja suuri osa populaatiosta jopa
henkilökohtaisesti kokeneen sen kasvamisen. Harva kuitenkaan on
pysähtynyt pohtimaan, mistä tässä ilmiössä pohjimmiltaan on oikein
kysymys ja kuinka se on määriteltävissä. Kyseessähän on luonnon lakeja
noudattava ja jopa ihmisiä inspiroiva [1] ilmiö, johon vaikuttavat
useat eri asiat kuten ympäristötekijät sekä kokijan ikä sekä luonne.
Onkin perin hämmästyttävää, ettei tähän ilmiöön ole paneuduttu
kovinkaan tarkoin, vaan se on hyväksytty lähes sellaisenaan osana
ihmisen elämää. Kyseessä on kuitenkin sen verran arkipäiväinen ja
joillain jopa usein toistuva ilmiö, että sen lähempi tarkastelu ja sitä
kautta määrittely auttaisi ymmärtämään asian luonnetta ja sitä kautta
ihmislajin mielenliikkeitä paremmin.
V-käyrien (eng. Vitutation curves [2]) määrittelyn lähtökohtana on
laulaja-säveltäjä Ismo Kullervo Alangon (s. 12. marraskuuta 1960,
Helsinki) laulu ”Vittu kun vituttaa” [3]
”Mua itketti kun olin vauva
lapsena keljutti
sitten musta tuli nuori
ja alkoi vituttaa”
Tämän mukaan aivan infantiileilla ei V-käyriä voi esiintyä, joskin
käsite nuori henkilön iästä puhuttuna ei ole kovinkaan tarkasti
määriteltävissä ja näin ollen siinä ilmeneekin jonkin verran
tapauskohtaista vaihtelua. On syytä myös olettaa, että V-käyrillä on
suora yhteys matematiikkaan ja näin ollen niiden kuvaajat voivat olla
hyvinkin erilaisia tapauksesta riippuen. V-käyrien muotoon vaikuttavien
tekijöiden etsiminen sekä niiden keskinäisten suhteiden määrittely
matemaattiseksi kaavaksi jätetään myöhäisempää tutkimusta varten.
V-käyrien kuvaaminen kaksiulotteisessa koordinaatistossa, jossa
x-akselilla on aika ja y-akselilla voimakkuus, tuntuu luontevimmalta ja
yksinkertaisimmalta vaihtoehdolta. Vitutuksen voimakkuuden yksiköksi
olen valinnut PO:n eli Pienen Oravan (eng. LS, Little Squirrel).
Valinta pohjautuu vanhaan suomalaiseen sananlaskuun:
Vituttaa kuin pientä oravaa, jolla on hammas poikki ja käpy jäässä
Teoriassa vitutuksen voimakkuudelle on mahdotonta asettaa
maksimiarvoa eli se voi olla ääretön, mutta käytännössä sille on hyvä
asettaa teoreettisesti jonkin maksimiarvo esimerkiksi 10 PO:ta, joka on
ihmiselle hengenvaarallinen tila. Voiko vitutukseen kuolla? –kysymystä
on syytä tarkastella lääketieteen näkökulmasta lähemmin niinikään
tutkimusten myöhemmissä vaiheissa. V-käyrien käyttäytymistä ajan
suhteen on myös syytä tarkastella tarkemmin myöhemmissä tutkimuksissa.
Vaikka V-käyrien voimakkuus onkin täysin subjektiivisesti
koettavissa oleva asia, ovat käyrät silti erittäin käyttökelpoisia
esimerkiksi vertailtaessa eri ihmisten kokemuksia erilaisissa V-käyriä
nostattavissa tilanteissa. Siinä missä esimerkiksi ohuen ohuiden
lihaleikkeleiden täydellinen epäkäytännöllisyys voi toisella nostattaa
V-käyrän huippuarvon puolikkaaseen (0,5) PO:hon ja Big Brother
TV-ohjelman tuputtaminen joka tuutista jopa kahdeksaan (8) PO:hon,
saattavat nämä asiat äärimmäisissä tapauksissa olla joillain
henkilöillä voimakkuudeltaan nolla (0) PO:ta.
Kaiken kaikkiaan V-käyrät ovat erittäin mielenkiintoinen tutkimuksen
kohde, jonka tuloksilla voi olla suuri merkitys useisiin ihmistä
tutkiviin tieteenaloihin kuten psykologiaan. Tutkimussarka on kuitenkin
sen verran laaja, että tarkempien tulosten saaminen ja analysointi
kestää parhaimmillaankin vuosikausia.
[1] Lapinlahden Linnut ”Vanha suomalaisten poikain vitutuslaulu” Grrr! –albumi EMI 1992
[2] Impaled Nazarene ”Vitutation” Rapture –albumi Osmose 1998
[3] Ismo Alanko Säätiö ”Joululevy” CD-single Poko Records 1998
Julkaistu Tuhma 03/07
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti