Dedicated to Chaos
Roadrunner
2,5 Queensrychen ura on ollut alusta alkaen
hyvin hämmentävä. 80-luvulla erittäin innovatiivisia ja täynnä
tunteen paloa olevia albumeita julkaissut yhtye eksyy pahasti
90-luvulla yrittäen uusitua väkisin ajan hengen mukaiseksi.
2000-luvulla suuntaa taas yritetään korjata palaamalla välillä
vanhaan ja tekemällä taas uutta, mutta tämän millenniumin aikana
julkaistuja levyjä ei voi kutsua kuin adjektiiveilla aikuismainen ja
virkamiesmäinen. Kummassakaan sanassa ei sinällään ole mitään
vikaa edes musiikkiin liitettynä, mutta hengettömyyteen
yhdistettynä näistä tulee harmauden ja tylsän synonyymejä.
Bändin 11. omaa materiaalia sisältä
studioalbumi on helppoa ja kepeää kuunneltavaa, joka ei kuitenkaan
pysty tarjoamaan oikein minkäänlaisia tunteita saati jätä
kovinkaan kaksisia mielikuvia sisällöstä. Musiikki on näennäisen
ammattimaista ja rullaavaa aivan kuten byrokratian rattaisiin
kuuluva, dokumentteja päivästä toiseen pyörittävä valtion
viraston työntekijä, joka hoitaa kyllä työnsä hyvin ja
tehokkaasti, mutta ilman minkäänlaista intoa tai omaa ilmettä.
Työelämässä tämä useimmiten riittääkin mainiosti hyvään
lopputulokseen, mutta musiikkia työkseen tekevien panoksena taas ei.
Dedicated to Chaos on varsin harmiton
kokonaisuus, jonka kappaleista mikään ei nouse ylitse muiden niin
hyvässä kuin pahassakaan. Neljällä bonuskappaleella yli 70
minuutin mittaiseksi venytetyn spesiaaliversion kuuntelu vaatii tosin
jo yhden lakisääteisen kahvipaussin urakan loppuunsaattamiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti