Näytetään tekstit, joissa on tunniste heavy. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste heavy. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. elokuuta 2013

Warp Transmission pyörii oikealla kiertoradalla


Kaksi viikkoa sitten Laikunlavalla kaikista näkemistäni ja entuudestaan tuntemattomien yhtyeiden keikoista parhaiten esille nousi Warp Transmissionin samaan aikaan sekä letkeällä että raskaalla kädellä rappaama psykedelinen rock-tuokio. Vaikka aivan Tampereen keskustassa pidetyssä ilmaiskonsertissa ja picnic-henkisessä tapahtumassa aurinko helotti kuuman kesäisesti ja porukka nautiskeli omiaan varsinaisen katsomoalueen ulkopuolella lavan edustan ammottaessa tyhjyyttään, impaisi porukan musiikki mukaansa hieman kauempaakin katsottuna. Onhan sitä tämänkin sortin Hawkwindin suuntaan syvästi kumartavaa musiikkia tehty jo iät ja ajat, mutta maistuuhan se hyvä ruisleipäkin aina vuodesta toiseen.

"Accidents & Madness" debyytti(?) seiskatuumainen on ollut tuloillaan koko kesän, mutta onhan tässä elokuuta vielä muutama viikko jäljellä. Kappaleita pääsee onneksi makustelemaan Soundcloudista.

lauantai 17. marraskuuta 2012

Earthbound Machinen mylly murisee

Metalpit-blogissa pohdittiin viikko sitten omaperäisyyden merkitystä ja olemusta musiikissa. Megafaktahan™ on, että omaperäisyyden tavoittelu ei saa olla mikään itseisarvo, mutta tärkeintä kuitenkin on kuitenkin musiikin "hyvyys" on se sitten tuttua peruskauraa tai uniikkia taidetta. Edellämainitun näkemykseni perusteella musiikkikriitikot, jotka perustelevat julkaisun huonoutta pelkästään omaperäisyyden puutteella ovat joko laiskoja tai kykenemättömiä ilmaisemaan itseään riittävän ammattitaitoisesti. Hyvän, tuttuja latuja hiihtelevän biisin tai levyn tekeminen on aivan yhtä vaikeata kuin uusia uria avaavan, "avantgardeistisen" tai poikkitaiteellisen musiikin luominenkin.

Helsinkiläisnelikko Earthbound Machine on raskaan rockin perusasioiden äärellä ja paino on todellakin sanalla "raskaan". Halutessaan musiikkia voisi kutsua myös doom- tai jopa stoner rockiksi, mutta määrittelyt hiiteen. "Plain Delusionissa" on vähän helvetin hieno ja murakka kitara & bassosoundi, jonka ansiosta biisi jyrää yksinkertaisen vastustamattomasti alusta loppuun. Myös kantavan äänen omaavan laulajan suoritus istuu kokonaisuuteen mallikkaasti:



"Hungerland"  lanaa sekin raskaasti luoden hienosti toimivan kontrastin entistä korkeampiin sfääreihin kurottavan solistin kanssa:



Kappalekaksikon lisäksi bändi on taltioinut samoissa sessioissa kaksi muutakin rallia. Nyt olisi maitillaan, joten mistä saa lisää?