SinKing määrittelee New Trinity -debyytillään pyhän
kolminaisuuden uusiksi. Aggressiivisen metallin välistyksellä
julistettavasta sanomasta on eniten äänessä vokalisti Mikko Paulin
kitaristi Kimmo Länsikylän tarkentaessa oppeja.
– Levyn nimessä on tavallaan vedetty koko kolminaisuus-konsepti
uusiksi, ja onhan meidän bändin nimessäkin tavallaan viittauksia
vastaavaan. Ei minua kiinnosta sen enempää jeesukset, jumalat kuin
paholaisetkaan, enemmänkin olen jossain siellä keskellä. Levyn nimellä
haluttiin liikkua pyhän kolminaisuuden Isä, Poika ja Pyhä Henki
edustamasta henkimaailmasta vähän käytännöllisempiin asioihin.
Joillekinhan tuo kolminaisuus voi olla vaikka bändi, työ ja koti,
aloittaa Mikko Paulin.
Löytyykö sama kolminaisuus-teema sitten myös sanoitusten ja musiikin puolelta?
– Lyriikoista ei varsinaista kolminaisuutta löydy, mutta niiden sisältö
kiteytyy ehkä sanoissa ”nerves”, ”burst” ja ”the liberating process”.
Höyryjen päästelyä ja pään rauhoittamistahan meidän tekstit ovat.
Musiikissa kolminaisuus on sitten selkeämmin määriteltävissä, eli
riffit, biitti ja karmea karjunta.
sinKing bändinnimenä on moniulotteinen, koska sen voi tulkita
tarkoittavan niin uppoamista, synnin kuningasta tai jopa
kuningassyntiä. Mikko kertookin kaikkien tulkintojen pätevän, mutta
jättää lopullisen valinnan nimen merkityksestä jokaisen itsensä
päätettäväksi.
Varhaisessa kristillisessä opetuksessa paheet luokiteltiin
seitsemään kuolemansyntiin, jotka lajiteltiin Danten Jumalaisen
näytelmän mukaan laskevassa järjestyksessä pahimmasta alkaen ylpeyteen,
kateuteen, vihaan, laiskuuteen, ahneuteen, kohtuuttomuuteen sekä
irstauteen. Vaikka moni rock-bändi syyllistyykin näihin kaikkiin,
nostaa Mikko laiskuuden bändin perisynniksi. Useammin kuin kerran kun
on käynyt niin, että kaksi kuukautta on vedetty lonkkaa ja sitten
parissa päivässä tehty parin kuukauden hommat peräsuoli pitkällä.
Ylpeyttä sinKingin herrat tuntevat sen sijaan Finnish Metal Expossa
2005 järjestetyn Hilselinko-bändikisan voittamisesta, joka solistin
mukaan polkaisi 2003 perustetun ja aiemmin pari promoa julkaisseen
orkesterin hommat isommin käyntiin. Palkinnoksi luvattu levytyssopimus
ei kuitenkaan osoittautunut aivan todeksi, ja huhuja järjestäjien
kusetusmeiningistä alkoikin liikkua. Bändi ei hyvän poliitikon tavoin
myönnä eikä kiellä asioiden todenperäisyyttä.
– Minä en lähde katkaisemaan siipiä niiltä huhuilta, koska juuri
niiden takia bändistä on edes jotain puhetta ollut, ja sehän on
pelkästään positiivista. Päätettiin yhdessä, että annetaan asian olla
ja pitää asioiden oikein tola meidän ja toisen osapuolen välisenä
asiana, Mikko sanoo.
Kimmo Länsikylä: – Olihan meillä sopimusneuvotteluita käynnissä viime
syksynäkin, mutta tarjotut sopimukset eivät olleet toivotun kaltaisia.
Olimme keskenämme päättäneet, että vuoden 2006 FME:ssä julkaistaan
vähintäänkin sinkku. Hommat vaan alkoivat näyttää siltä, että kiire
tulee jos ei asioita ala hoitamaan itse, ja niin niitä alettiin hoitaa.
Sinkku tehtiin, julkaistiin päätetyssä aikataulussa ja sehän meni
vielä kaupaksikin aika hyvin.
Mikko: – Pistettiin oma tuotantoyhtiö Forkwork pystyyn, jonka kautta
sinkku ja levy julkaistiin. Nyt meillä on kaikki narut omissa käsissä.
Saatanasti vaan hommaa riittää, kun kaikki on meidän harteilla, paitsi
jakelu, jonka Edel hoitaa.
Kova työnteko kannatti, sillä ilmestymisviikollaan Revenge Is Coarse -single pamahti Suomen virallisen singlelistan ykköseksi.
Kimmo: – Singlen julkistustilaisuus, eli FME 2006, oli paras
mahdollinen, mitä tässä maassa voi vaan olla. Saatiin vielä hyvä
soittoaika lauantai-illaksi, mutta kyllä säkääkin oli paljon mukana,
vaikka kaikki mahdolliset tiedotuskanavat ja puskaradio olikin
käytössä.
Mikko: – Ilmeisesti tehtiin vaan tarpeeksi paljon asioita oikein.
Kyllähän me tiesimme, että pakko sen on listalle mennä, sen verran
töitä oli kuitenkin paiskottu. Iso yllätys kärkipaikka meille kuitenkin
oli.
Uskallatteko toivoa samanlaista temppua albumin listasijoituksen suhteen?
Mikko: – Olisihan se ihan saatanan hienoa, jos levy listalle menisi.
Kyllä me olemme kuitenkin osanneet pistää asiat oikeaan perspektiiviin
ja tiedämme, mikä ero on myydä sinkkua kuin levyä.
HÄTÄILEMÄTTÄ HAUDUTETTU
Vaikka Hilselingon palkinto eli levytyssopimus jäikin saamatta ja
levyn julkaisu siirtyi tämän vuoden puolelle, ei asia bändiä harmita.
Vanha sanonta ”hätäilemällä ei tule kuin kusipäisiä mukuloita” pitää
ainakin osittain paikkansa myös levyn tekemisessä.
Mikko: – Periaatteessa olisimme olleet jo vuosi sitten valmiita
tekemään levyn, mutta siitä ei vaan olisi tullut läheskään yhtä hyvää
mitä nyt. Nyt meille ehti syntyä uusia biisejä, ja osa valmiista
materiaalista eli koko ajan aina tallentamiseen asti. Omalla
kohdallanikin lauluihin tuli vielä muutoksia edellisenä iltana ennen
studioon menoa.
New Trinityltä löytyy puolet vanhaa, puolet uutta, hitunen lainattua muttei yhtään sinistä.
Mikko: – Levylle demottiin kuusitoista biisiä, ja kyllä jouduttiin
pähkäilemään aika paljon, mitkä yksitoista rallia levylle päätyy. Pari
uudempaakin kappaletta jäi vanhojen tilalta pois, koska huomattiin,
että vanhat on vaan parempia ja uudet kaipaavat vielä kehittämistä.
Kimmo: – Lopullisiin biisivalintoihin vaikutti eniten halu tehdä mahdollisimman monipuolinen levy.
sinKingin yhteydessä mainitaan usein Amerikan-mantereen kaksi
kovinta junttaajaa, Machine Head ja edesmennyt Pantera. Suomesta ei sen
sijaan vertailukohteita saati lajitovereita tahdo löytyä.
– Kyllähän se tietty etu on, että jos tämänkaltaista kotimaista
musiikkia haluaa kuunnella, niin on melkeinpä pakko kuunnella
sinKingiä, naurahtaa Mikko.
– Asian voi toisaalta taas nähdä niinkin, että ei ole olemassa
sellaista samankaltaista joukkoa, mistä me voisimme ponnahtaa muita
parempina esille. Nyt olemme samassa kastissa muiden suositumpien
metalligenrejen kanssa, josta on ehkä astetta vaikeampi nousta esille.
– Vaikka nuo kaksi nimeä onkin meille helvetin tärkeitä bändejä ja
niiden vaikutus meidän musiikissa varmasti myös kuuluu, niin ei niitä
yritetä kuitenkaan matkia tai toisaalta tehdä väkisin erilaisen
kuuloisia biisejä.
Kimmo: – Kyllä meidän levyltä löytyy kuitenkin sellaisia kappaleita, mitä joku Machine Head ei koskaan voisi tehdä.
Mikko: – Onhan vertaileminen isoihin nimiin aina vähän
kaksipiippuinen juttu. Sitä voi joko röyhistää rintaansa tai alkaa
miettiä, että kuulostetaanko me tosiaan liian samanlaiselta.
Jos Stam1na on tehnyt syntysijojaan Lemiä tunnetuksi, tekee sinKing saman Turengille.
Mikko: – Kyllähän me tätä pientä käpykylää halutaan tuoda esille jo
senkin takia, että on mukava näyttää että täältäkin voi päästä
johonkin, jos vaan potkua riittää. Ehkä pienellä paikkakunnalla on myös
helpompi tehdä ikään kuin pimennossa sitä omaa juttuaan valmiiksi,
toisin kuin isommissa paikoissa, joissa heti alusta lähtien on pakko
alkaa kilpailemaan muiden kanssa ja tyrkyttää itseään joka paikkaan.
Kimmo: – Kyllä Turenki ja oikeastaan koko Hämeenlinnan seutu on
varsin kulttuuriystävällistä, ero kotipaikkaani, helvetin tulirotkoon
Forssaan, on valovuosia.
Meinaatte siis tosissaan nostaa Turengin maailmankartalle?
Mikko: – Toivon mukaan näin, tuleehan sieltä pirusti jäätelöäkin.
Vaikka eihän Turengista koskaan mitään Suomen hevimekkaa tule.
Julkaistu Inferno #36/2006
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti