lauantai 1. huhtikuuta 2006

SPIRITUS MORTIS - HENKI ON VAHVA

Suomalaisten sinnikkyys ja pohjalaisten itsepäisyys on tunnettua. Spiritus Mortis on tästä hyvä esimerkki. Orkesterin debyytti julkaistiin lähes 17 vuotta bändin perustamisen jälkeen. Seuraajan ilmestymiseen ei sentään mennyt kuin pari vuotta.

Alavudelta ponnistavan viisikon Vesa Lammen (laulu), Maijalan veljesten Teemun (basso) ja Jussin (kitara), Kari Halomäen (kitara) sekä Jarkko Seppälän muodostaman Spiritus Mortisin levytysura ei alkanut ruusuissa merkeissä. Monelle suomalaiselle orkesterille ikävällä tavalla tutuksi tullut Rage Of Achilles pisti pillit pussiin debyytin julkaisun jälkeen. Maaliskuun alussa julkaistulle Fallen-kakkoskiekolle löytyi kuitenkin julkaisija Kreikasta, Black Lotus Records.

Teemu: – Rage of Achillesin kaatuminen ei tuntunut missään, kun ei minun elämäni tuosta kiinni ollut. Minulla oli kuitenkin täysi usko diilin saamiseen joltain firmalta, koska musiikkimme on kuitenkin sen verran laadukasta.

Jussi: – Nämä on niitä asioita, joita voi sattua elämässä, ei siis tullut mitään "miksi meille aina näin käy" -tunnelmia.

Vaikka pitkän uran tehneen kokoonpanon historiaan mahtuukin erinäisiä vastoinkäymisiä, ei niillä kuulemma ole ollut vaikutusta bändin musiikkiin, ainoastaan tunnettavuuteen. Sen sijaan kolmikko myöntää, että kotiseuturakkaudella ja sillä kuuluisalla pohjalaisella luonteella on ollut paljon vaikutusta bändin ulosantiin.

Teemu: – Kyllähän tässä meidän musassa tuntuu, näkyy ja kuuluu tämä pohojalaanen huumoripohjainen uho. Tosissaan mutta ei vakavissaan.

Vesa: – Täällä päin kun luvataan jotain, se pidetään, eikä kiemurrella irti vastuusta heti kun silmä välttää. Kait jotain mielenlaadusta kertoo sekin, että tällaista musiikkia on tehty pian kaksikymmentä vuotta välittämättä yhtään mitä muut sanoo tai kuuntelee. Saatikka mitä levy-yhtiöt haluaa kuulla.

70-LUKUUN LANGENNUT?

Debyyttiin verrattuna Fallen tuntuu aiempaa rokkaavammalta, mutta samalla myös synkemmältä eeppisyyden kustannuksella. Bändi myöntääkin havaintoni osittain oikeaksi.

Jussi: – Levyjen erilaisuus on aivan oikea havainto, mutta ei tietoisen valinnan tulosta. Molemmille levyille on vain valittu parhaat ja yhteensopivimmat kappaleet.

Teemu: – Ehkä levyn saundit aiheuttavat tuon rokkaavuuden tunteen, koska biisimateriaali on sitä samaa vuosien varrelta. Taitavat kaikki muut kappaleet paitsi All This In The Name Of Love ja Goodbye olla 90-luvun puolelta.

Vesa: – Luulenpa, että seuraavasta levystämme tulee eeppisempi kuin tämä. Ainakin pirun painavia ja isoja raakileita on jo tehty.

Jos musiikki on aiempaa karheampaa, pätee sama myös Vesan vokalisointeihin. Tunnelman säilyttäminen onkin ollut solistin suorituksessa tärkeintä.

– Koko Fallen on rosoisempi kuin edeltäjänsä, joten halusin laulutkin entistä rupisemmiksi. Kaikki vedot ovat ensimmäisistä tai toisia ottoja, minun laulaminenhan ei ole teknisesti mitään kaunista katseltavaa eikä kuunneltavaa. Fiilistely ei ole kovinkaan vaikeata, tulee aika luonnostaan tuota niin sanottua kiekko päätyyn ja perään laulua -meininkiä!

Voiko Spiritus Mortisin musiikista puhua ilman Black Sabbathin mainitsemista?

Teemu: – Kun touhuja aloiteltiin, niin halusin bändin kuulostavan Celtic Frostilta ja Venomilta, mutta kyllä Sabbath-vaikutteet puskivat sitten hyvin äkkiä läpi.

Jussi: – Black Sabbath on perusta, jolle rakennetaan, ja toisaalta hyvä vertailukohta ja keino kertoa musiikistamme jollekin, joka ei ole sitä kuullut. Vertailu Black Sabbathiin on lähinnä imartelevaa.

Vesa: – Henkilökohtaisesti olen ihmetellyt sitä, että minua vertaillaan Candlemassin Messiah Marcoliniin! Sehän nyt on oikeasti hyvä laulaja, eikä laulutyylini ole kyllä sinne päinkään. Ruumiinrakenne on tietty yhtä siro ja akrobaattinen.

Monet vanhan koulukunnan doom-bändit kuten Saint Vitus, Trouble ja Black Sabbath ovat sisällyttäneet teksteihinsä paljon uskonnollisia ja jopa rakkaudesta kertovia teemoja. Fallenin sanoitukselliset teemat ovat kuitenkin astetta synkempiä.

Teemu: – Uskonnoista ja politiikasta en välitä, ja rakkaudesta en tiedä mitään. Henkilökohtaisesti en välitä minkään lajin julistamisesta, en uskonnollisesta aivopesusta, mitä esimerkiksi rippikoulu edustaa, mutta myös saatananpalvonta alkaa olla turhan kulunut aihe sanoituksissa.

Vesa: – Hyvin pitkälti sanoitukseni ovat jonkun henkilön pään sisällä tapahtuvia "uskoo, ei usko, uskoo johonkin, ei usko mihinkään, ei enää jaksa uskoa" -juttuja verhottuna johonkin sopivaan aiheeseen.

Jussi: – Maailmalopun, viimeisten aikojen, kuoleman ja tuhon tunnelmia löytyy levyllä joka biisistä, siksi nimi Fallen.

Bändin latinaa tarkoittava nimi Spiritus Mortis tarkoittaa kuoleman henkeä, mutta yhtä hyvin siitä voisi johtaa käsitteen hengen kuolemisesta. Minkälaisten asioiden seuraamuksena henki voisi kuolla?

Teemu: – Kai tähän voisi laittaa vanhan viisauden ”Doom what thou wilt, shall be the whole of the law”. Kyllä musiikki on minulle jonkinlainen henkireikä, vastapaino päivätöille, ja kai henki kuolisi, jos antaisi periksi ja lopettaisi sellaisen tekemisen mistä tykkää.
Vesa: – Pitääpä kysyä tuota samaa kun näkee hengen seuraavan kerran!

Julkaistu Inferno #35/2006

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti