GREEN CARNATION – PÄIVÄSTÄ PÄIVÄÄN

Green Carnationin keväällä ilmestynyt Light of Day, Day of Darkness yllätti monet erittäin kunnianhimoisella ja monipuolisella musiikillaan. Yllätystä lisäsi myös se, että levyltä löytyy vain yksi kappale, jolla on pituutta kuitenkin huimat 60 minuuttia ja rapiat päälle. Monipuolisuus ei rajoitu pelkästään musiikkiin, vaan levylle on onnistuttu tallentamaan lähes koko tunnekirjo aina iloisesti hetkistä niihin synkimpiin mahdollisiin. Koko komeuden takaa löytyy yksi mies Tchort, jonka aivoituksista ovat lähteneet niin sävellykset, sovitukset kuin lyriikatkin. Mestarillisen teoksen luojan ajatuksia oli syytä syväluodata hiukan tarkemmin.


- Ajatus yhden pitkän kappaleen tekemisestä alkoi kypsymään, kun olimme äänittämässä studiossa ensimmäistä levyämme. Teimme neljä 20 minuuttia pitkää kappaletta ja se oli jo jotain sellaista, mitä en ollut koskaan aiemmin tehnyt. Minusta se oli paljon haasteellisempaa, kuin lyhyiden kappaleiden säveltäminen, joten päätin tälle toiselle levyllemme päätin viedä homman vielä pidemmälle, paljastaa Tchort.

Levy-yhtiö mahtoi varmaan riemastua kuultua ideasi tehdä uudelle levylle vain yksi pitkä kappale…

- Saimme hiukan enemmän rahaa uuden levyn tekoa varten, mutta kyllä tässä puhutaan vielä aika pienistä summista verrattuna useimpiin muihin metal/rock levytyksiin. Eipähän levy-yhtiömme pahemmin ideaani vastaan protestoinut, mutta kyllähän minulta kysyttiin, että haluatko nyt varmasti ryhtyä tällaiseen projektiin johon vastasin, että se on juuri sitä mitä haluan tehdä, hymähtää Tchort epäilyksilleni.

- Itseasiassa oli paljon helpompaa tehdä tuo yksi pitkä kappale kuin mitä osasin odottaa. Tottakai sovitusten tekeminen vei paljon aikaa, jotta eri osat saisi loksahtamaan kohdalleen ja lopputulos olisi mahdollisimman soljuva. Levyn äänittäminen puolestaan olikin paljon hankalampi homma kuin mitä luulin. Oli todella rankkaa keskittyä koko 60 minuuttiin, kuunnella kaikkia pieniä yksityiskohtia jne. Käytimme levyllä kaiken kaikkiaan 150 raitaa, joten mukana on todella paljon yksityiskohtia joihin piti kiinnittää huomiota. Jos minulla olisi mahdollisuus tehdä levyllä jotain toisin, niin käyttäisin oikeata rumpusettiä, enkä sähkörumpuja. Levyn äänittämisen aikoihin studiossa ei yksinkertaisesti ollut tilaa rummuille, joten meidän piti käyttää erittäin kallista sähkörumpupatteristoa. Toki kaikki rumpuosuudet on oikeasti soitettu, mutta minusta perinteisten rumpujen ääni on vain paljon parempi, kertoo Tchort äänityssessioista.

Minä, minusta, minuun

Levyllähän vierailee koko joukko vierailevia muusikoita aina useista erilaisista kuoroista erilaisten instrumenttien ja laulutyylien taitajiin. Kuinka ihmeessä pystyt säveltämään musiikkia moiselle joukolle ja kuinka yhteistyö heidän kanssaan sujui?

- Kaikki sävellystyö on tehty kitaralla ja mukana on käytetty myös paljon mielikuvitusta. Oli todella kova homma tehdä sovituksia niihin osioihin, joissa on mukana instrumentteja joita en osaa soittaa kuten esimerkiksi saksofoni. Ensimmäiseksi teimme studiossa pohjat, joissa on mukana rummut ja kitarat. Tämän jälkeen raahasin paikalle basistin, jolle opetin hänen osuutensa osa osalta ja jonka jälkeen hän teki oman osuutensa. Tämän jälkeen toinen kitaristi saapui paikalle, kävi läpi biisin osuus osuudelta ja äänitti omat juttuna ja näin teimme myös muiden instrumenttien kanssa. Kaikki lauluosuudet mietimme ja treenasimme äänitysten aikana. Ennen studioon menoa olimme treenanneet rumpalin kanssa levyn läpi, joten ideoideni selittäminen tuottajalle ja muille oli todella vaikea homma. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen lopputulokseen, selventää Tchort hieman erikoisia menetelmiään.

Kuinka musiikki sitten on muuttunut verrattuna debyyttiinne ja mitkä ovat suurimmat eroavaisuudet näiden levyjen välillä?

- Debyytillämme minä ja toinen kitaristi sävelsimme kumpikin levystä puolet. Koska olen ainut jäsen jäljellä noista ajoista, minun täytyi tehdä kaikki yksin toisella levyllämme. Tuottajallamme oli tosin paljon hyviä ideoita, joita usein hyödynsimmekin. Suurimmat eroavaisuudet näiden kahden levyn välillä on musiikin kompleksisuudessa ja tuotantopuolella. Ensimmäisellä levyllä on mukana ainoastaan basso, kaksi kitaraa ja laulu. Tällä levyllä noiden instrumenttien lisäksi on myös 600 samplea, kuoro-osuuksia, akustinen kitara, saksofoni jne. Musiikillisesti viimeisin levymme on paljon laaja-alaisempi kuin debyyttimme, joka oli enemmän doom metal henkisempi.

Mistä sitten ideasi oikein kumpuavat ja mitkä sinusta ovat tärkeimmät ominaisuudet tai vaatimukset musiikin tekemisessä?

- Musiikki on aina ollut minulle eräänlaista terapiaa. Light of Day… levyn inspiraation lähteenä oli poikani syntymä, kun edellisellä levyllä se taas oli tyttäreni kuolema. Tärkeintä musiikissa on, että pidän siitä mitä soitan ja että se saa minut tuntemaan jotain on se sitten surua, iloa tai että jalka alkaa väpättämään musiikin tahtiin. Useimmiten minä jammailen joka kolmas kuukausi tunnin verran ja äänitän session minidiscille. Pari viikkoa myöhemmin kuuntelen mitä olen saanut aikaan ja säästän ne jutut mistä pidän. Tällä tavoin voin olla varma siitä, että pidän niistä jutuista myöhemminkin, sillä mielialani ja tyylini vaihtelee koko ajan, selventää Tchort luomisprosessiaan.

Tänään tässä, huomenna muualla

Sinuthan tunnetaan monista eri bändiyhteydestä, joista eräs kuuluisimmista lienee Emperor. Kuinka näinkin erilaisten musiikkien säveltäminen ja soittaminen onnistuu ja kuinka ajauduit Green Carnationin kaltaiseen musiikin tekemiseen?

- Soitan yhä black metallia Carpathian Forestin kanssa ja rankempaa musiikkia Bloodred Thronen kanssa, mutta Green Carnation on ensimmäinen bändini, jonka kasasin, joten sillä on erikoinen paikka sydämessäni. En halua toistaa itseäni liikaa musiikin tekemisessä, joten oli suuri haaste alkaa kirjoittamaan tämän kaltaista tunnelmallista progressiivista rokkia. Varsinkaan kun en ollut koskaan aikaisemmin tehnyt mitään sen kaltaistakaan.

- Epäilen, että en pystyisi pistämään Light of Day… levyä paremmaksi, jos olisimme tekemässä seuraavaksi samankaltaista levyä mitä me emme kuitenkaan aiokkaan tehdä. Aion tehdä seuraavasta levystä hyvin erilaisen ja näin tehdä bändinä taas jotain aivan uutta. Ainoa rajoitus on oikeastaan mielikuvitus, valoittaa Tchort tulevaisuuden suunnitelmiaan.

Kuulemani mukaan esiinnytte myös keikoilla ja minua ihmetyttää kuinka koko homma oikein toimii ja millainen kokoonpano tarvitaan keikkojen läpiviemiseksi?

- Meitä on lavalla seitsemän soittajaa vetämässä koko levyn läpi ja minusta mukana on tarpeeksi tunnetta ja hyvä ilmapiiri, joten emme edes tarvitse mitään kummempia lavajärjestelyitä. Uskon, että keikkamme ovat todella vakuuttavia ja toimivia, sillä kanssani soittavat muusikot ovat parhaita mahdollisia. Soitimme taannoin kotikaupungissamme ja tuo keikka äänitettiin ja lähetettiin radiossa. Aiomme myös äänittää tämän vuotisen Wackenin keikkamme ja julkaista näistä jommankumman yhdessä videon kanssa joko tupla-livenä tai DVD:nä. Tämä kaikki on tosin vielä idean asteella.

Mitä ja missä sitten kuvittelet olevasi viiden vuoden kuluttua?

- Toivottavasti olen yhä helvetin kiireinen kuin nyt. Olen tänä vuonna nauhoittanut jo kaksi levyä ja vielä olisi kolme levyä äänitettävänä puhumattakaan kiertueista ja keikoista näiden sessioiden välissä. Uskoisin, että tulevat vuodet ovat hyvin samankaltaisia kuin tämäkin vuosi. Tavoitteena on myös tehdä bändeistä joissa soitan hyviä levyttäviä ja keikkailevia kokoonpanoja, päättä Tchort haastattelutuokiomme.

Julkaistu Inferno #6/2002